Oon aivan unohtanut, että mulla edes on blogi!:D Aloitin tänä syksynä 7. luokan, ja oon aina tosi väsynyt koulupäivien jälkeen. Lisäksi oon aloittanut saksofonin soiton ja suoraan sanottuna kamalin harrastus mikä mulla on ikinä ollut! Joka maanantaina ja keskiviikkona mun pitää jäädä koulun jälkeen kylille odottamaan soitto- tai teoriatuntia. Kun pääsen kotiin, kello on tosi paljon, eikä enää ehdi tehdä mitään. Soitto- ja teoriatuntien lisäksi mun pitäis vielä aloittaa orkesteri... En mä millään jaksa! Kun tämän soittamisen lisäksi mulla on kaksi muutakin harrastusta, jotka on mulle todella tärkeitä ja joista en suostu luopumaan. Lyhyesti sanottuna mun arki on muuttunu ihan hirveesti seiskalle mentäessä ja tämä "uusi arki" ei ole mulle se paras mahdollinen. Mulla ei ole aikaa nähdä kavereita muuta kuin harrastusten parissa. Oon jo äidin kanssa puhunut, että lopettaisin soittamisen. Siitä on tullut mulle jotenkin kauheen pakkomielteistä. Mutta nyt jätetään tämä tähän ja siirrytään seuraavaan aiheeseen...
Mun ylläpito poni Dodo lopetettiin pari kuukautta sitten. Ikävöin tuota ponia ihan suunnattomasti, oltiinhan me yhdessä liki 2 vuotta. Dodo opetti mulle tosi paljon. Opin ottamaan enemmän vastuuta ja laittamaan jonkun muun kuin itseni kaiken edelle. Dodon kaveri Nessu lähti edelliselle omistajalleen, joka oli harmi, sillä Nessun kanssa olisin päässyt vielä kehittymään ratsastajana. Tuntuu, että tämä mun syksy on ollut pelkkää synkistelyä...
Yksi positiivinen juttu tässä syksyssä on ollut Tuusulan reissu. Minä ja iskä lähdettiin ystäväperheen luokse Tuusulaan yhdeksi viikonlopuksi. Lauantaina minä ja Emma menimme junalla Helsinkiin. Meidän oli tarkoitus herätä aamulla aikasin, mutta kuinkas kävikään. Heräsin puoli 12 ja tajusin kuinka paljon kello on. Herätin Emman huutaen kuinka paljon kello on ja olisittepa nähny Emman ilmeen kun se heräsi aivan paniikissa mun huutoon!:D No, noustiin äkkiä ylös, syötiin, selvittiin vaatekriisistä ja meikattiin nopeesti. Lähdettiin pyöräilemään Keravan asemalle josta mentiin Helsinkiin. Helsingissä kierrettiin ainakin 4 eri Cubusta ja Gina Tricotia, ja kaikki mahdolliset liikkeet. Käytiin mäkissä, jonka jälkeen lähdettiin taas shoppailemaan. Lopuksi käytiin vielä Strabucksissa, jota olin odottanut koko viikon! Ja odottamisen arvoinen olikin. En oo ikinä tykännyt kahvista, mutta toi oli suber hyvää! Otin siis Caramel Frappucinon. Kahvit kädessä lähdettiin takaisin asemalle ja noustiin junaan. Junassa tapahtui pieni välikohtaus, nimittäin meitä vastapäätä istui Paula niminen mummo, joka oli ihan vähän päissään:D Ei Paulasta sen enempää. No, jäimme junasta Keravalla, tai niin ainakin uskoimme. Kävelimme hetken matkaa kunnes Emma tajusi, että olimme HIEKKAHARJULLA. Saimme kauhean naurukohtauksen, ja onneksi seuraava juna tuli viiden minuutin päästä. Tällä kertaa jäimme ihan oikeasti Keravalla. Keravalta pyöräilimme takasin Tuusulaan. Kun pääsimme takaisin Emmalle, vaihdoimme vaatteet ja lysähdimme sohvalle. Katsoimme elokuvan "13 goin to 30" suklaan kera. Illalla muut eivät vieläkään olleet kotona, ja päätimme mennä nukkumaan. Emma lähti pesemään hampaita, mutta tuli nopeesti takaisin. Emma kertoi, että suihkusta tippuu vettä vaikka sitä ei oo käytetty koko päivänä ja pelättiin ihan hirveesti. Mentiin tyynyjen kanssa kylpääriin, ja kyllä Emma sai ne hampaat pestyä:D
Aamulla lähdimme Hyvinkäälle katsomaan Rallicrossin SM-kilpailuja. Kisojen loputtua hyvästeltiin Emman kanssa, ja isseen kanssa otettiin nokka kohti Kauhajokea. Mulla oli pitkästä aikaa tosi kivaa, ja saattiin viettää tyttöjen viikonloppu:)
Tässä siis mun syksy tälläin tiivistetysti, toivottavasti tykkäsitte!:) Nyt odottelen lunta, että pääsen vihdoin ajamaan moottorikelkalla!;)
